FinnVenus -valokuvanäyttelyn vaiheita

Miten syntyi FinnVenus -näyttely ja mitä kaikkea tapahtui ennenkuin siitä tuli todellinen. Aktiivisin näyttelyiden tekemisen aikani oli 1990-luvun alussa. 2000-luvulla kaupalliset toimeksiannot, lapset ynnä muut ruuhkavuosien ilmiöt pitivät huolen siitä, ettei taiteellisemmalle tuotannolle ollut aikaa, eikä budjettia.

Matkustellessani kävin katsomassa lukuisia hienoja valokuvanäyttelyitä, joiden myötä heräsi pikkuhiljaa sisäinen kipinä omasta yksityisnäyttelystä. Ylläoleva instagram-kuva on marraskuulta 2014  Photo Paris -viikolta. Siellä voidaan sanoa päätöksen omasta näyttelystä lopullisesti syntyneen.

Päätin palata juurilleni ensimmäisen näyttelyn mustavalkoiseen ihmiskuvaan. Taiteen kentässä lähdin pohtimaan myös kauas taaksepäin ja tutkin mm klassisia renesanssitaiteen helmiä.

Matkat sisälsivät Firenzen museoita, Venetsian kujia ja Amsterdamin gallerioita…

Projektin aktiivinen vaihe alkoi 2016 vuoden alussa. Se sisälsi paljon kuvauslokaatioden ja mallien etsimistä. Lokaatiot tuntuivat löytyvän ihan vaan ajelemalla ympäriinsä. Suurkiitos myös ystävilleni sisämiljöiden lainoista.

Mallit puolestaan valikoituivat lähinnä sosiaalisen median mm. Facebookin TFCD-ryhmien kautta. Useat naiset kokivat mallina olemisen hienona kokemuksia antavana harrastuksenaan.

Vaihtelin kuvaussessioiden luonnetta mallien mukaan. Muutamien mallien kanssa luotimme ensikohtaamisen taikaan ja toisien kanssa teimme ensin lyhyen testikuvauksen ja vasta sen jälkeen päätimme mikä on lopullisen setin luonne.

 

Matkan varrella testasin myös vanhoja klassisia objektiivejä ja hankin varsin kattavan naisille suunnatun alusvaatekokoelman.

Näyttelyn ensiesittely päätettiin vuoden 2017 Kuva&Kamera -tapahtumassa, kun löimme kättä päälle tuottaja Marko Sormusen kanssa että seuraavana vuonna messuilla nähdään hieno näyttely. Siitä alkoi projektin uusi vaihe, aloin miettimään tarkemmin näyttelyn ulkoasua, kuvien kokoa, kehystystä, materiaalivalintoja yms…

Sattumien kautta vaihdoin yhden kameran Morsan kehysleikkuriin ja siitä se kehystysidea sitten lähti (lapasesta?), kuten sanotaan.

 

Opiskelin ja sain hyviä neuvoja Turun parhaalta kehystäjältä Itäisenkadun Kehystämön Ilkka Hynyseltä. Harmittelin toisaalta lasien heijastavutta, mutta samalla tajusin mattapaperien vaurioitumisherkkyyden ilman lasia kietäväksi suunnitellussa näyttelyssä.

Vitriinikehys mustalla klassisessa puulistalla oli valintani. Kehysmateriaalit ostin Tammisaaressa toimivan Werner Oy:n valikoimista.

 

Ennen lopullisia kuvavalintoja oli vaikea karsintavaihe. Raakakuvia on noin 23.000 ja loppusuorallekin pääsi vielä 350 mielestäni loistavaa ehdokasta. Kuvien valinta tapahtui lähinnä ruudulta Lightroom-ohjelmassa. Tarvittava muokkaus tehtiin Photoshopin ja mm. NIKin plugareiden avulla. Vedosten lopullisen arvostelun tein täyskokoisilla vedoksilla pystysuunnassa. On yllättävää miten paljon kuvan ilme vielä muuttuu kun se nostetaan vaakatasosta pystyyn.

Näyttelykokoinaisuuden kannalta ripustuksen merkitys on suuri: mitkä kuvat sopivat vierekkäin, miten rytmittää kuvat. Saatuani tilan mitat ja seinäkkeiden luonnokset, aloin suunnitella kokonaisuutta. Näitä asioita mallinsin pienoismallin ja mallikuvien avulla vielä kuukauden päivät ennen lopullisia vedostuksia.

Vedokset tein Epson 9900 -printterilläni Hahnemühlen Photo Matt Fibre -paperille. Monien testien jälkeen päätin käyttää tulostaessa Miragen rippiä.

Pohjustuksen ulkoistin Lightpress Oylle, koska mattapintaisen kuvan pohjustaminen vaatii laitteet ja osaamisen, mihin nyt eivät omat resurssit riittäneet. Teimme siellä pitkän päivän töitä, mutta lopputulos oli vaivan arvoinen.

Viimeistelyn suuritöisiä vaiheita oli kuitenkin vielä jäljellä mm. lasienpesu.

Loppusuoralla päivät pitenivät ja kello tikitti vääjäämättömästi, mutta perille päästiin.

Kuvien pakkaus ja kuljetus Helsinkiin sujuivat hyvin. Messukeskuksessa seinäkkeiden pystytys oli loppusuoralla kun saavuin perille. Mainos Oilion kaverit tekivät tyylikkään pohjan, mihin pystyttää näyttely.

 

Nyt monivuotinen unelma on konkretisoitunut. Näyttely on valmis ja esitellään yleisölle. Nähdään näyttelyssä!

Jos olet kiinnostunut yksittäisestä vedoksesta, kaikista kuvita on tehty numeroitu kahdeksan kuvan sarja. Vedoksen hinta 800 eur.

PS. Etsin FinnVenus kokonaisuudelle myös muita esittelytilaisuuksia, vinkkaa jos tiedät mahdollisesti sopivaa paikkaa.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *